Saamelainen kalastus, kalastusoikeuden haltijoiden asema ja kalastusmatkailu vastakkain sopimusta rustatessa.
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Tenojoen uutta Suomen ja Norjan välistä kalastussopimusta koskeva hallituksen esitys annettiin tänään torstaina eduskunnalle. Sopimus allekirjoitettiin syyskuun lopussa ja se tarvitsee eduskunnan hyväksynnän.
Tenon varrella monet tahot ovat sopimuksen hyväksyntää vastaan – kummallakin rannalla. Utsjoen kunta ja Suomen saamelaiskäräjät ovat vaatineet selvitettäväksi, onko sopimus neuvoteltu lakien ja säädösten edellyttämän hyvän hallintotavan mukaisesti.
Hallituksen esitykseen sisältyy myös laki sopimuksen saattamisesta voimaan. Siinä määritellään toimeenpanoon liittyvien asioiden vastuita sekä tarkennetaan muun muassa kalastuslupien myyntiä, hintojen määräytymistä sekä kalastukseen käytettävien veneiden rekisteröintiä.
Uusii kalastussopimus muuttuu rakenteeltaan nykyistä joustavammaksi. Sopimuksen lähtökohtana on kalastuksen mitoittaminen lohikantojen tilan mukaan niin, että kalakantojen hyvinvointi varmistetaan pitkällä aikavälillä.
Kalastusta voidaan myös säännellä entistä kohdennetummin ja aiempaa monipuolisemmilla keinoilla. Lisäksi sopimukseen kuuluva kalastussääntö on määräaikainen, ministeriö tiedottaa.
Kalastus Tenojen pääuomassa kohdistuu kaikkiin sen kautta sivujokiin vaeltaviin lohikantoihin, joista osa kestää kalastusta paremmin kuin toiset.
Tenojoen lohikantojen tilaa seurataan monipuolisesti esimerkiksi video- ja kaikuluotainlaskennan, saalisnäytteiden, koekalastusten ja saalistietojen avulla. Tietoja kerätään koko kalastuskauden ajalta ja vesistön eri osista.
Lohikantojen tila on huono Tenojoen vesistön laajoissa latvajoissa eli Karas-, Jies- ja Inarinjoessa, ministeriö toteaa seurantatietoon nojaten.
Kalastusta tullaankin rajoittamaan etenkin kalastuskauden alussa, jotta nämä lohikannat saadaan elpymään ja latvavesille tyypillisten suurikokoisten lohien määrä kääntymään nousuun.
Kalastusaikoja joudutaan supistamaan, mutta pato-, lohiverkko- ja kulkutuskalastus on jatkossakin mahdollista yhtenäisen kalastuskauden puitteissa. Myös joelle myytävien matkailukalastuslupien määrä vähenee.
Suomalaisten kalastajien on jatkossa mahdollista ostaa lupia sekä Suomen että Norjan kiintiöistä.
Luvanmyyntijärjestelmiä ollaan kehittämässä sähköisiksi, jolloin lupien osto ja varaaminen helpottuu.
Suomen ja Norjan neuvottelukuntien paikalliset neuvottelijat sopivat kalastussäännön peruslinjat vuosi sitten Rovaniemellä. Vapakalastukseen ehdotettua päiväkohtaista saaliskiintiötä ei vielä otettu käyttöön kalastussäännössä, mutta se voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön myöhemmin.
Sopimuksen mukana eduskunnan käsiteltäväksi tulee voimaansaattamislakiesitys, joka oli lausuntokierroksella lokakuussa. Siinä määritellään sopimuksen toimeenpanemiseksi toimivaltaiset viranomaiset ja tarkennetaan muun muassa kalastuslupien myyntiä, saalisilmoituksia ja veneiden käyttöä koskevia säännöksiä.
Myös laajapohjaisen, paikallisen seurantaryhmän perustaminen kalastussopimukselle sisältyy lakiesitykseen.
Kalastuslupien myyntiä hoitaa alkuvaiheessa Lapin ely-keskus, mutta se on tarkoitus siirtää vuoden 2019 alussa toimintansa aloittavan Utsjoen kalatalousalueen hoidettavaksi.
Matkailukalastuslupien hinta määritellään lakiesityksen hintahaitarin mukaan.
Voimaansaattamislaissa on myös määritelty paikallislupien lunastusoikeuteen liittyvä vakinainen asuminen.
Lausuntopalautteen perusteella vakinaista asumista koskevia edellytyksiä täsmennettiin niin, että kotikuntavaatimuksen täyttymistä edellytetään jo kalastuskautta edeltävän vuoden lopussa ja vakinaisen asumisen tosiasiallinen aika on yhdeksän eikä seitsemän kuukautta.
Venerekisteröintiä koskevaan säännökseen lisättiin kielto käyttää Tenojoen vesistön kalastusvenerekisteriin rekisteröityä venettä Tenojoen vesistön ulkopuolella, jotta Gyrodactylus salaris -loinen saataisiin torjuttua.
Ministeriön mukaan sopimuksessa on pyritty sovittamaan yhteen lohen suojelu, erityyppiset kalastustavat ja eri kalastajaryhmien kalastusoikeudet.
Lohikantojen suojelun ja hoidon lisäksi on keskeistä huolehtia myös saamelaisesta kalastuskulttuurista, kalastusoikeuden haltijoiden asemasta sekä kalastukseen liittyvästä matkailusta. Nämä intressit ovat osoittautuneet neuvottelujen kuluessa osin vastakkaisiksikin, ministeriö toteaa.
Eduskuntakäsittelyn rinnalla valmistellaan myös sopimuksen käytännön toimeenpanoa voimaansaattamislain ehdotusten pohjalta.
Lähde: Tenon uusi kalastussopimus liikahti eduskunnan käsiteltäväksi – Pohjolan Sanomat
Hirvikota 