Hullun lehmän taudin kaltainen aivosairaus tappaa hirviä – taudin pelätään leviävän Norjasta Suomeen ja tuhoavan porotalouden

Pohjolan hirvillä ja niiden sukulaisilla on uusi uhka, Norjassa todettu näivetystauti CWD. Hirvieläimiä hitaasti tappava sairaus on havaittu ensi kertaa Euroopassa Norjassa.

Ensin se löydettiin neljästä villipeurasta Bergenin koillispuolella ja sitten yhdestä hirvinaaraasta toukokuussa Selbussa 60 kilometriä Trondheimista kaakkoon. Hirvi oli laihtunut eikä paennut ihmistä.

Cwd-tautia kutsutaan myös hullun hirven taudiksi, sillä se kuuluu samaan aivotautiryhmään kuin hullun lehmän tauti. Aivosairauden aiheuttajia ovat prionit. Ne ovat tulehdusta ruokkivia valkuaisainerakenteita. Näivetystautia ei siis aiheuta mikään eliö.

Tauti etenee hitaasti. Eläin laihtuu ja kuihtuu, vaikka se söisi.

Taudin loppuvaiheessa eläin vetäytyy muista, on haluton, painaa päätä alas, toistaa tiettyjä liikkeitä ja vaikuttaa hermostuneelta. Eläin voi juoda ja kuolata epänormaalin paljon. Lopulta se kuolee tautiin.

Taudin on havaittu leviävän eläimestä toiseen virtsan, ulosteen ja syljen välityksellä.

Metsästäjiä kehotetaan varomaan hirvieläinten hermokudoksen ja imusolmukkeiden käsittelyä, koska näissä kudoksissa sairaalla eläimellä on tautia aiheuttavaa prionia.

Sairaita eläimiä ei saa syödä

Tautia on esiintynyt jo vuosikymmenien ajan Yhdysvalloissa ja Kanadassa sekä peuratarhoilla että luonnonvaraisissa hirvieläimissä. Lisäksi sitä on todettu Etelä-Koreassa Pohjois-Amerikasta tuoduissa hirvieläimissä.

Norjan eläinlääketieteellisen instituutin johtajan Turid Vikoren mukaan Norjan tautitapaukset ovat varmistuneet cwd:ksi.

Taudin epäillään saapuneen Yhdysvalloista tilatussa kauriin virtsavalmisteessa, jolla houkutellaan hirvieläimiä metsästettäväksi. Samaa amerikkalaista virtsavalmistetta on ollut myynnissä myös Suomessa.

”Pelkomme on, että tauti leviää Norjasta Ruotsiin ja sitä kautta Suomeen, sillä 20 vuoden aikana se on levinnyt laajalle Yhdysvalloissa ja Kanadassa”, sanoo tutkimusyksikön johtaja Antti Oksanen Evirasta.

Ruotsissa hirvikanta on selvästi tiheämpi kuin Suomessa.

Tiheä hirvikanta voi edistää cwd-taudin leviämistä.

Hirvet kulkevat pitkiä matkoja rajan yli Suomen puolelle Tornionlaaksossa. Ne tekevät myös laajoja vaelluksia kesä- ja talvilaitumien välillä. Esimerkiksi Iijokivarressa gps-pannoitettuja hirviä on tavattu Kemijärvellä.

”Pedotkin voivat kuljettaa pyydystämiensä hirvieläinten ruhonosia pitkiäkin matkoja ja levittää sitä kautta tautia”, sanoo Luken erikoistutkija Ilpo Kojola.

Porotaloudelle taudilla voi olla vakavia seurauksia.

”Taudin leviäminen poroihin olisi valtava uhka porotaloudelle, sillä poroja tarhataan varsin yleisesti. Taudin torjuminen on vaikeaa, koska sairaan yksilön havaitsee silmämääräisesti vasta kun tauti on jo edennyt pitkälle”, sanoo Kojola.

Evira kerää Suomessa metsästäjiltä tänä syksynä noin 600 hirvieläimen kalloa mahdollisten tautitapausten kartoittamiseksi.

Erityisesti tutkitaan autojen kanssa törmänneet hirvieläimet, koska sairaiden eläinten tiedetään jäävän helposti auton alle. Samoin tehdään Norjassa ja Ruotsissa.

Erityisen tarkkailun alla ovat laukonpeurat eli valkohäntäkauriit, koska niissä cwd:tä esiintyy laajoilla alueilla Pohjois-Amerikassa.

Tauti tekisi lopun Ruotsin hirvitarhoista, joilla kesyjä eläimiä taputellaan ja lypsetään.

Ruotsin hiihdon takavuosien olympiaedustaja Christer Johansson syöttää Nisse-hirvelle koivunoksia Bjurholmin kylässä Örnsköldsvikin luoteispuolella Ruotsissa.

Lähde: Hullun lehmän taudin kaltainen aivosairaus tappaa hirviä – taudin pelätään leviävän Norjasta Suomeen ja tuhoavan porotalouden | Tiede | HS

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.