Korppiko kolkko pirun lintu? Vielä mitä – se osaa rakastaa paremmin kuin ihminen

Yksin jääneen korpin surua on sen elämänkumppanin kuoleman jälkeen riipaisevaa katsella, kertoo luontokuvaaja-kirjailija Mika Honkalinna. Hän on kirjoittanut tunnustusta saaneen kirjan korpeista.

Mika Honkalinnan ensimmäisessä luontokuvassa oli korpinpoikasia, jotka hän kuvasi 13-vuotiaana mummonsa pokkarilla. Tuoreessa kirjassaan hän vertaa korppien keskinäisiä suhteita ihmisten välisiin suhteisiin.

Korpeilla on tiivis parisuhde, joka purkautuu vasta puolison kuollessa. Yksin jääneen korpin surua on sen elämänkumppanin kuoleman jälkeen riipaisevaa katsella. Korppi on lintumaailman älykkö, jolla on monia erityistaitoja, toteaa Honkalinna.

Pohjoismaiset kristityt mielsivät korpit historiallisena aikana kolkoiksi pirun linnuiksi, joiden tapa syödä haaskoja pilasi niiden maineen. Mutta monissa kulttuureissa korppia pidettiin hedelmällisyyden, viisauden ja luomisen vertauskuvana ja usein sillä oli oppaan rooli.

Korpilla on ollut hyvin merkittävä asema monissa myyteissä ja legendoissa, Honkalinna sanoo.

Ihmiset vainosivat Suomessa korppeja

Reilut sata vuotta sitten korpit elivät kaupungeissa sovussa ihmisten kanssa. Mutta 1900-luvun viitenä ensimmäisenä vuosikymmenenä suomalaiset tappoivat petolintuja ja samalla myös korppeja.

Se ei ole riista- eikä laululintu, joka sulostuttaisi ihmisten elämää. Korppi on ollut hyödytön räähkälintu, joka on hävitetty kohdattaessa. Lintu rauhoitettiin poronhoitoalueiden eteläpuolella 1990-luvun alussa.

Sen jälkeen pesien väliset etäisyydet ovat lyhentyneet Kymenlaaksossakin ja korppikanta on hiukan kasvanut. Ne pesivät jo taajamametsissä ja harvan kyläasutuksen keskellä.

Korpit osaavat älykkäänä lajina sopeutua, Honkalinna sanoo.

Liha tai kala houkuttelevat linnut kojulle

Mika Honkalinna seuraa kuvauspiiloissa korppien touhuja, joista löytyy samanlaisia suhteita ja suhteettomuuksia kuin ihmisten keskinäisestä maailmasta. Korppi on reviirilintu eikä  pariskunta suvaitse reviirilleen muita korppeja pesimään. Pohjolan korppikotkalla on mielenkiintoinen sosiaalinen elämä.

Talvella samalle haaskalle voi kasaantua kymmeniä lintuja, joista osa on sukulaisia ja osa vieraita.

Parven pääosa koostuu nuorista yksi- ja kaksivuotiaista korpeista, joista aikuiset huolehtivat varsin pitkään.

Syyskesällä vanhemmat korpit jatkavat edelliskesän poikasten ruokkimista, Honkalinna kertoo.

Korppi reagoi herkästi kameran objektiivin liikkeisiin ja koko parvi saattaa nousta hetkessä lentoon. Honkalinna on ratkaissut kavereidensa kanssa ongelman korvaamalla piilokojun seinän peililasilla.

Korpit saattavat tulla peilin eteen ihmettelemään kuvaansa. Yksinäinen korppi käyttäytyy omissa touhuissaan arvokkaasti. Mutta isossa porukassa ne voivat selvitellä rähisten välejään ja mitata arvojärjestystään, Honkalinna toteaa.

Korpeilla on oma kieli

Korpit näyttävät joskus härnäävän muita lajeja itseään viihdyttääkseen. Ne saattavat esimerkiksi jäljitellä kotkan soidinliikkeitä.

Korppeja seuratessa ei aika tule pitkäksi. Niiden kieli sisältää karkean ronkkumisen lisäksi monenlaista ääntelyä. Korppipariskunnan soidinaikana käyttämät äänet ovat uskomattoman hienovaraisia ja herkkiä.

Mika Honkalinnan Korppiretki-kirja on valittu Maailman luonnonsäätiön WWF:n Suomen Vuoden luontokirja-kilpailun finaaliin.

Lähde: Korppiko kolkko pirun lintu? Vielä mitä – se osaa rakastaa paremmin kuin ihminen | Yle Uutiset | yle.fi

Advertisements
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.