Hylkeenmetsästystä haluttaisiin helpottaa kalastuksen turvaamiseksi

Kalastajien mukaan kasvaneet hyljekannat vaikeuttavat kalastusta merkittävästi Perämerellä.

Harmaahylkeen metsästykseen myönnettyjä kiintiöitä ei ole saatu alueella käytettyä täysimääräisesti useaan vuoteen, sillä hylkeenmetsästys on hankalaa ja metsästäjiä on yhä harvemmassa.

Harmaahylkeiden ja itämerennorppien kasvavat kannat huolestuttavat kalastajia. Kalatalouden Keskusliiton puheenjohtajan Eeva-Maria Maijalan mukaan eläimet aiheuttavat kalataloudelle jo suuria vahinkoja.

Kun ammattikalastajat pyytävät siikaa noin 760 tonnia vuodessa koko merialueella, on arvioitu, että hylkeet syövät siikaa pelkästään Pohjanlahdella 600-1000 tonnia vuodessa. Hylkeet vievät siikaa siis enemmän kuin kalastajat, Maijala sanoo.

Kiintiöistä saatu käytetyksi vain murto-osa

Maijalan mukaan paras keino ongelman ratkaisemiseksi on metsästys.

Sitä pitäisi helpottaa. Lisäksi itämerennorpalle tulisi saada sama pyyntiaika kuin harmaahylkeelle, koska ne aiheuttavat tällä alueella eniten vahinkoja.

Harmaahylkeenmetsästykseen viime vuosina myönnetyistä kiintiöistä ei ole saatu käytettyä Perämeren alueella kuin murto-osa.

Riistapäällikkö Keijo Kapiaisen mukaan pyydettyjen hylkeiden määrä on Perämeren-Merenkurkun alueella vain muutamia kymmeniä prosentteja kannanhoitoalueen kiintiöstä, 683 hallista eli harmaahylkeestä.

Kuluvana kautena alueella saa lisäksi pyytää ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin itämerennorppaa. Pyyntiluvilla saa metsästää yhteensä enintään sata eläintä.

Metsästäjien puute vaikeuttaa hylkeenpyyntiä

Eeva-Maria Maijalan mielestä kiintiömäärät eivät ole ongelma, vaan hylkeenmetsästäjien puute.

Monet kalastajat korostavat, että he ovat kalastajia, eivät metsästäjiä. Kyse on ammattikalastajista, joiden pitäisi saada kalaa suurempia ja suurempia määriä eivätkä he ehdi metsästämään samanaikaisesti.

Tällä hetkellä aktiivisia hylkeenmetsästäjiä on Perämeren ja Merenkurkun kannanhoitoalueella parisen sataa. Vähäistä määrää selittää myös hylkeenpyynnin vaikeus ja se, ettei saatua saalista saa lain mukaan hyödyntää millään tavalla.

Itse olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että ainoa konsti tähän on, että saisimme jotakin ulkopuolista apua. Esimerkiksi Ruotsin puolella on ahmojen metsästyksessä käytetty ammattimetsästäjiä. Tosin ministeriö ei ole meillä lämmennyt asiaan, Maijala sanoo.

Lähde: Hylkeenmetsästystä haluttaisiin helpottaa kalastuksen turvaamiseksi | Yle Uutiset | yle.fi

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.