Järvilohi vaarassa kadota Suomesta – lajia tekohengitetään

Jos järvilohta ei kasvatettaisi kalanviljelylaitoksissa, laji olisi todennäköisesti jo kadonnut maamme vesistöistä.

”Ainoa luonnonvarainen järvilohikantamme elää Saimaassa eivätkä lohet pääse sieltäkään jokiin kutemaan”, kertoo Börje Uimonen Suomen Vapaa-ajan kalastajien keskusjärjestöstä.

Nykyisiä järvilohikantojamme ylläpidetään jatkuvilla istutuksilla. Kasvatettuja kaloja elää kaikissa Suomen suurimmissa järvissä aina Inarinjärveä myöten.

”Luonnonkantojen elvyttäminen edellyttäisi kutu- ja vaellusreittien avaamista järviltä jokiin. Tällä hetkellä kalojen lisääntymisen estävät erityisesti vesivoimaloiden rakenteet.”

Vaellus rajan yli

Järvilohi on Atlantin lohen muoto, joka kehittyi viimeisen jääkauden aikana, kun lohia jäi järvialtaisiin eristyksiin merellä elävistä kannoista.

Suomen ja Saimaan lisäksi järvilohia elää Ruotsin ja Venäjän suurissa järvissä.

”Saimaan kannasta poikkeavia järvilohia nousee Laatokalta Suomen puolelle Hiitolanjokeen, mutta sielläkään ne eivät pääse esteenä olevan vesivoimalan vuoksi latvavesille kutemaan”, Uimonen kertoo.

Alun perin Suomessa on elänyt Saimaan järvilohien lisäksi oma kantansa myös Pielisellä. Puunuitto, uittoperkaukset ja vesistörakentaminen ovat kuitenkin rajoittaneet jo ennen voimalaitosten rakentamista kalojen lisääntymistä.

Istutettuja järvilohia taas vähentää liiallinen kalastus.

”Pyydettävän järvilohen alamitta on nyt säädetty 60 senttimetriin, mikä toivottavasti nostaa lohien elinikää luonnonvesistöissämme.”

Joenpohjan kutupesä

Järvilohi saavuttaa sukukypsyyden noin 6–8 vuoden iässä, jolloin sen pituus on reilut 60 senttimetriä.

Ensimmäiset vuotensa joessa elänyt kala vaeltaa muutamaksi vuodeksi järvelle ja nousee takaisin jokeen kutemaan.

”Pienet poikaset syövät hyönteisiä ja pohjan pieneliöitä, mutta täysikasvuinen järvilohi on peto, jonka ravinto koostuu etenkin muikusta ja kuoreesta”, Uimonen kertoo.

Naaras laskee mätinsä joenpohjaan kaivamaansa kutupesään, minne useampi koiras käy laskemassa maitinsa. Yhdestä naarasta irtoaa tuhansia mätimunia, joista muutamasta sadasta kasvaa elinkelpoisia poikasia.

Osa niistä päätyy ahventen ja muiden petokalojen saaliiksi.

Kapeneva perimä

Saimaan järvilohista otetaan vuosittain kalanviljelylaitoksiin puolisensataa emokalaa, joiden poikasilla ylläpidetään koko maan järvilohikantaa.

Laitoskasvatus on Uimosen mukaan lajin ”tekohengitystä.” Viljeltyjen kalojen poikasilla on kapeampi geeniperimä kuin luonnonvesissä kasvaneilla. Viljelylaitoksissa ei myöskään toteudu luonnonvalinta, vaan heikotkin emokalat pääsevät lisääntymään.

Istutettujen järvilohien lisääntymisessä on ilmennyt ongelmia, vaikka ne ovat päässeet nousemaan kutujokiinsa.

”Saimaalla ja sen joissa kasvaneet kalat ovat leimautuneita kotivesiinsä, eikä niiden kutu juuri muualla onnistu.”

Lähde: Järvilohi vaarassa kadota Suomesta – lajia tekohengitetään – Seura.fi

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.