Susipelko iski hirvimiehiin – Hirvenhaukkukokeet siirrettiin Inkoosta Porvooseen

Hirvenhaukkukokeet siirrettiin Inkoosta Porvooseen. Liljendalin riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja ja petoyhdyshenkilö Thomas Nyqvist seuraa silmä tarkkana tabletin ruudulta, kuinka harmaa norjanhirvikoira Hifki työskentelee kilometrien päässä.

En olisi osallistunut kokeeseen, jos tämä olisi järjestetty alkuperäisen suunnitelman mukaan Inkoossa Länsi-Uudellamaalla. Se olisi ollut aivan liian riskialtista, Nyqvist sanoo.

Torstaina Porvoossa haukutun hirvenhaukkukokeen tuomari Bjarne Andersson on yhtä mieltä.

Länsi-Uudellamaalla kulkee kymmenen suden lauma. Ei siellä voi laskea koiraa metsään.

Suomen Riistakeskus vahvistaa, että Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rajaseudulle on muodostunut uusi susireviiri. Suomen eteläisin, kuulemma.

Yksittäisiä susia liikkuu paljon muuallakin. Askolassa on nähty neljä sutta. Kerkkoon tienoilla on tavattu kaksi. Ne voivat olla samoja susia, Andersson kertoo.

Alkuvuoden aikana tehtiin Itä-Uudellamaalla hirveitä määriä susihavaintoja. Niistä poikkeuksellisen moni tehtiin pihapiirissä tai koiratarhojen läheisyydessä. Sattui läheltä piti -tilanteita. Tammi-helmikuussa susi tappoi Lapinjärvellä beaglen, Nyqvist jatkaa.

Pihapiirissä liikkuvasta sudesta tai susista tehtiin useita havaintoja etenkin Liljendalin, Koskenkylän ja Kuggomin alueilla.

Nyqvist muistuttaa , että susihavaintoja on tehty Porvoon seudullakin säännöllisesti joka vuosi.

Mutta tähän asti kyse on ollut yhdestä tai kahdesta läpikulkumatkalla olleesta sudesta. Se on normaalia. Nyt poikkeuksellista on se, että sudet ovat jääneet pyörimään tälle alueelle. Myös pentuehavainnot ovat täällä poikkeuksellisia. Esimerkiksi Askolan susista ilmeisesti ainakin kaksi on pentuja tai nuoria.

Nyt niitä on neljä, kohta kymmenen, Andersson jatkaa.

Näin kävi Varsinais-Suomessa. Hirvenhaukun piirimestaruuskokeen ylituomari Atso Tähtinen toteaa, että alunperin hänen kotinurkillaan kulki yksi alfapari.

Kymmenessä vuodessa kahdesta on tullut neljäkymmentä.

Neljä laumaa, joista yksi jakaa reviirinsä Uudenmaan kanssa. Kanta vahvistuu, uusia reviirejä haetaan. Susi ajautuu väkisin liian lähelle ihmisiä, koska asutusta on paljon. Varsinais-Suomen kunnat ovat maksaneet jo useita vuosia koululaisille susikuljetuksia, kun syrjemmällä ei uskalleta antaa lasten kulkea koulumatkoja jalan, Tähtinen kertoo.

– Ilman muuta täällä tulee olemaan ennen pitkää ihan sama ongelma, jos kannat kasvavat tätä tahtia.

Porvoolaissyntyinen Andersson on vaikuttanut Länsi-Uudenmaan metsästyskoirapiireissä jo 35 vuotta. Kaiken vapaa-aikansa hän viettää yhä Porvoon Sondbyssä.

Tämä on ensimmäinen kerta koskaan, kun koe joudutaan siirtämään Länsi-Uudeltamaalta pois susien takia. Jos susien määrä kasvaa tätä tahtia, tietää se loppua kaikelle metsästyskoiratoiminnalle. Välillisesti sillä on vaikutusta sadoille tuhansille suomalaisille, Andersson sanoo.

Metsästyksen lisäksi tämä vaikuttaa kolarihirvien jäljestämiseen. Koska koiraa ei uskalla päästää irti, on loukkaantunut hirvi jäljitettävä kytketyn koiran kanssa. Kytkykoira työntää hirveä eteenpäin, lisäksi tarvitaan kymmenkunta passimiestä. Kun kolari sattuu hämärällä, on jäljestys pakko siirtää seuraavaan päivään. Mistä saat tarpeeksi miehiä, kun kaikki ovat töissä?

Meillä meni äskettäin Länsi-Uudellamaalla 44 tuntia loukkaantuneen hirven jäljittämiseen, kun normaalisti siihen olisi kulunut neljä tuntia. Se on eläinrääkkäystä. Laki vaatii, että loukkaantunut eläin pitää lopettaa mahdollisimman nopeasti.

Hirvimiehillä on perusteltu syy sudenpelkoonsa.

Syyskuun alussa susi tappoi palkitun mäyräkoiran kesken metsästysharjoituksen Kirkkonummella. Viime viikonloppuna susi tappoi jahdissa olleen harmaan norjanhirvikoiran. Viiden vuoden aikana sudet ovat tappaneet Suomessa 156 koiraa, tänä syksynä jo toistakymmentä, Andersson sanoo.

Puhumattakaan muista vahingoista. Salon ja Raaseporin alueella liikkuva lauma tappoi äskettäin 13 lammasta. Kesällä syötiin poni Oripäässä. Myös Riistakeskus toteaa, että sudet ovat riski kotieläimille.

Suden reitille osunut koira saattaa päättää päivänsä siksi, että susi kokee sen tunkeilijaksi reviirialueellaan. Riistakeskuksen mukaan koira on sudelle myös helppoa ravintoa.

Metsästäjien tarkoituksena ei ole lietsoa petovihaa tai susihysteriaa, vaan saada aikaan keskustelua.

Susi kuuluu luontoon ja luontoa pitää kunnioittaa. Ei ole kyse siitä, etteikö susia saisi olla Uudellamaalla, vaan siitä, missä määrin niitä voi olla. Jos susia tulee poikkeuksellisen paljon pihoille kuten viime keväänä, on voitava pohtia, mitä asialle voi ja pitää tehdä. Ei ole oikein, että ihmisten pitää pelätä, Nyqvist sanoo.

On väärä lähtökohta sanoa, että susi ei ole vaarallinen ihmiselle. On totta, että suden tiedetään tappaneen Suomessa ihmisen viimeksi 1800-luvulla. Toivottavasti mitään vakavaa ei tarvitsekaan sattua. Joka tapauksessa koirien, lampaiden, lehmien ja hevosten omistajat ovat huolissaan, Andersson jatkaa.

Miehiä suututtaa viranomaisten kanta, jonka mukaan on parasta pitää koirat kytkettynä ja kotieläimet sisällä susivahinkojen välttämiseksi.

Eihän sen niin voi mennä. Susikanta alkaa olla niin suuri, että etelään tulee väkisin ongelmia, jos mitään ei tehdä.

Varsinais-Suomeen saatiin viime vuonna yksi kaatolupa. Sitäkään ei voitu käyttää, koska siitä tehtiin valitus. Kun mikään ei uhkaa tai pelota susia, niistä häviää ihmisarkuus, Andersson sanoo.

Hifkin koe etenee suunnitelmien mukaisesti.

Tabletin ruudulta näkyy, kuinka se juoksee yli pellon, pysähtyy ja alkaa haukkua. Sen panta laskee joka haukahduksen ja välittää tiedon tietokoneelle.

77 haukahdusta minuutissa. Hirvi pysyy paikoillaan, kuten pitääkin.

Nyqvist on tyytyväinen. Hifki haukkuu kotiinviemisiksi piirinmestaruuspronssia.

– Hyvä koira.

Hirvenhaukun piirinmestaruus

Uudenmaan piirinmestaruuden voitti Mäkikorven King, om. Vilhelm Nielsen Loviisasta (92,5 p.) Toiseksi tuli Karpaasin Kaarle, om. Jussi Suominen, Loviisasta (91 p.). Ne ja kilpailun kaksi parasta narttua eli Pelittäjän Maisa, om. Hanne Vickholm Lapinjärveltä (89 p) ja Rokelan Euforia, om. Ilpo Riihimäki Loviisasta (87 p.) pääsevät mukaan SM-karsintoihin.

Kokeeseen osallistui 15 koiraa.

Hirvenhaukkukokeessa jäljitellään käytännön metsästystä laskemalla koira irti maastoon.

Hirven löydyttyä tuomarit pyrkivät lähestymään haukussa olevaa hirveä, kuten metsästyksessä ampumatilaisuuteen pyrittäessä. Kokeen kuluessa testataan myös koiran yhteistyöhalukkuutta ja tottelevaisuutta ja arvostellaan eri ominaisuuksia.

Lähde: Susipelko iski hirvimiehiin – koiria ei uskalleta päästää jahtiin | Länsiväylä

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.